Vielä kerran koronasta

Suomalaiset saavat olla tyytyväisiä aktiivivaiheessa ja tartuttavina olevien koronatapausten vähenemiseen maassamme. Tyytyväisiä meidän kannattaa olla myös siihen, että koronarajoitusten lieventäminen ei ole aiheuttanut ainakaan toistaiseksi laajempia tartuntaryppäitä maassamme, toisin kuin Saksassa ja naapurissamme Ruotsissa.

Eteläisen pallonpuoliskon ja USA:n koronaepidemiat ovat nostaneet koko maailman koronaluvut korkeiksi. Viimeisen vuorokauden aikana ylittyi 10 miljoonan diagnostisoidun koronatapauksen ja puolen miljoonan koronaan kuolleen raja.

Osa uusien tapausten nopeasti kasvavasta määrästä on seurausta siitä, että testausvalmiudet paranevat epidemian leviämisen mukana niillä alueilla, missä epidemia juuri nyt etenee. Myös Ruotsissa on lisätty testaamista, mikä tekee epidemian aiempaa näkyvämmäksi, samoin kuin vaikkapa Intiassa, missä melko suurella todennäköisyydellä vasta pientä osaa korona tartunnan saaneista pystytään diagnostisoimaan.

Worldometer-sivuston mukaan koronasta parantuneiden ja siihen menehtyneiden suhde oli pandemian seurannan alkukuukausina taudista parantuneiden ja kuolleiden välillä 70 %/30 %, Nyt kun parantuneita on yli 5 miljoonaa diagnostisoiduista ja kuolleita puoli miljoonaa, suhde toipuneiden ja kuolleiden välillä on 92 %/8 %.

Luvut kertovat globaalilla tasolla, että taudin tunnistamisvalmiudet ovat parantuneet. Myös osaaminen paranee kokemusten kertymisen mukana, samalla kun hoitokapasiteettia lisätään epidemiahuippupaikkakunnilla.

Epidemian toisia aaltoja näyttää olevan syntymässä siellä, missä maiden hallinto on asettanut talousliberalismin taudin torjunnan edelle. Traagisin esimerkki tästä on USA:n Trumpin hallinto. Tuloksena näyttää olevan epidemian ensimmäistäkin aaltoa voimakkaampi tartuntojen lisääntyminen eteläisissä osavaltioissa. Tosin osa tästäkin ilmiöstä johtunee parantuneesta diagnostiikasta, sillä uusien kuolleiden lukumäärät eivät USA:ssa ole lähelläkään ensimmäisen aallon huippuvaiheita.

Epidemian toisten aaltojen aihioita torjutaan myös tehokkaasti eri puolilla maailmaa. Pekingissä tällainen ilmiö jäi muutamaan sataan uuteen tapaukseen, Saksassa ja Ruotsin Jällivaarassa sekä ruotsalaisopiskelijoiden bileistä ilmaantui eurooppalaisia toisen korona-aallon poikasia. Kaikissa näissä tapauksissa viranomaiset reagoivat nopeasti niiden oppien mukaan, mitä maailmalla on ehditty koronan leviämisen ehkäisyssä hankkimaan.

On selvää, että edellä kuvatun kaltaisia epidemiapyrähdyksiä ilmenee ei puolilla maapalloa niin kauan kuin tartuttavassa vaiheessa olevia tautipesäkkeitä on olemassa. Näiden pyrähdysilmiöiden vuoksi koko maailman taloutta ja matkustamista ei ole pakko pitää pysähdyksissä. Maiden väliset rajat ja rajatarkastukset ovat paikkoja, jonne tulisi kehittää keinot hillitä epidemian leviämistä pysäyttämättä kanssakäymistä rajojen yli kokonaan. Menetelmiä tilanteen hallitsemiseksi on jo olemassa. Näin tulisi toimia siellä samoin kuin tilanteissa, joissa maiden sisällä puhkeaa uusia infektiopesäkkeitä.

Suomen hybridistrategiamalli sopii hyvin yleistettäväksi menetelmäksi myös kansainvälisessä kanssakäymisessä koronan jälkeisessä ajassa. Siis harkitusti ja tilannetta tarkasti seuraten rajoja tulisi peloista huolimatta avata pikkuhiljaa niin Ruotsiin kuin Venäjällekin muista Euroopan maista nyt puhumattakaan. Tosiasiassahan Ruotsin raja onkin auki suomalaisille ostosmatkaajille Jällivaaran epidemiasta huolimatta toisin kuin Vartiuksen raja-asema miltei koronavapaalle Vienan Karjalan alueelle. Alueellisten ja paikallisten infektiotilanteiden seuranta rajojen yli olis nykyään täysin mahdollista, niin pitkälle on WHO:n yleisvaaralliseksi määritetyn virusepidemian seuranta eri maissa jo kehittynyt.

Osuuskunta Elma julkaisee oman koronamanifestinsa 256 sivuisena kirjana 6.7. Kirjan kirjoittajat keskustelevat linkistä löytyvällä videolla siitä, miksi me päädyimme koronaerityksen aikana analysoimaan koronaa ja matkustamista 72-vuotiaan lääkärin 25-vuotiaan restonomin näkökulmista. Viitekehyksenä meillä oli Osuuskunta Elma ja sen viisi vuotta jo kestäneet pyrkimykset kehittää kestävän kehityksen ekologista matkailukonseptia. Me Elmalaiset ajattelemme, että meitä tarvitaan muutosagentiksi koronan jälkeisessä ajassa.