Runolaulu jalkautui Myllysaareen kirkkoveneellä

Tämän vuoden Sibeliusfestivaali jalkautui Myllysaareen runolaulutapahtumana. Se tuli lähelle ELMAn Via Kalevala – missiota. Kävelimme Paikkarin Torpalta Vienan Karjalaan Kalevalan keskustaajamaan, karjalaisittain Uhtualle 2016. Aloitimme 20 vuoden Via Kalevala 2016-2035 hankkeen nostamalla Kalevalan suomalais-karjalaiseksi matkailubrändiksi.

Myllysaaren runolaulutapahtuma paljasti osanottajille, että Jannesta tuli Sibelius, kun hän lähti kiertelemään karjalaiskyliä tuon ajan Suomen Pohjois-Karjalassa, Korpiselässä, Sortavalassa ja Suojärvellä. Sibeliuksen runonkeruumatkat olivat tuon ajan ”karelianismia”, joka oli jatkoa 1820-luvun lopusta alkaneelle Lönnrotin elämäntyölle, mikä synnytti Kalevalan. Itse Lönnrotkin matkasi veneellä Vesijärvellä 1828, kun lähti ensimmäiselle runonkeruumatkalleen Karjalaan, samoille seuduille tuolloin, kun Sibelius vuosikymmeniä myöhemmin. Runolaulujen keruu ja tallentaminen jatkui karelianismin aaltona suomalais-karjalaisen identiteetin vahvistuttua, kun suomen kielestä tuli virallinen kieli 1860-luvulla. Se veti mukaansa myös kuvataiteilijat, kuten Akseli Gallen Kallelan.

ELMAn panos tapahtumalle on yhdistää kirkkovenesoutuperinne tapahtumaan elämyksellisenä ja yhteisöllisenä kokemuksena. Saimme kokoon yhden kirkkoveneellisen Myllysaaressa venettä pitävien Vaahtoveikkojen avustamana. Soutamaan lähti heidän lisäkseen Elmalaisia ja Lahti Sinfonian väkeä.

Oli upeaa katsella, kun vene lipui Sibeliustalon rannasta ulapalle ja oli hetken kuluttua Myllysaaressa. Suurelle osalle soutajista kokemus oli ensikokemus etsiä souturytmiä seitsemän airoparin ja neljäntoista soutajan voimin perämiehen tahdittamana. Näytti se rytmi siitä pikkuhiljaa löytyvän. Niin se löytyy rytmi elämästäkin – yhteisöllisyyden rytmi. Se on paljon vahvempi voima kuin yksilöllinen sooloilu. Se vie kirkkovenettäkin eteenpäin tehokkaammin kuin yksin soutu, tai soutu kirkkoveneessä epätahdissa.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Myllysaari Lahdessa edustaa kulttuuriperintöämme rautakaudelta alkaen. Sieltä on löytynyt rautakautinen hauta, jossa oli keihään osia ja kaksiteräisen miekan katkelma. Löytökohde on kiinteä muinaisjäännös, josta löytyy paikanpäällä muistotaulu. Myllysaaren paviljonki valmistui 1910, joka toimii edelleen ravintolana. Saari on paitsi Vaahtoveikkojen kirkkoveneen tulikohta, monien veneilyä ja melontaa harrastavien tukikohta ja mainio lahtelaisten virkistyskohde.

ELMA kehittelee retkeilykokemuksia Salpausselkää seurailevan historiallisen Viipurintien maisemissa, minne Kalevalan sankari Wellamo on pesiytynyt tunnetun Päijät-Hämeen vaakunan muodossa.

Täällä, jos missä olisi hyvät edellytykset siirtää kirkkovenesoutuperinne uudelle sukupolvelle, sillä veneitä ylläpitävien yhdistysten ja urheiluseurojen jäsenet ikääntyvät.

Tavoitteemme kirkkovenesoututempauksella oli käynnistää prosessi, jossa nuoret löytävät kulttuuriperintöömme liittyviä soutulaitteita muualtakin, kuin kuntosaleilta. Vesielementissä soutaminen on ihan muuta, kuin sinänsä miellyttävän ympäristön tarjoamissa kuntosaleissa, missä jokainen soutaa yksin omaa tahtia. Kirkkovene liikkuu 14 hengen, seitsemän parin ja perämiehen voimin.

Siitäpä souturetkille tulevina vuosina uusien yhteisöllisten kulttuuritapahtumien merkeissä.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 


 

Elman toimitusjohtaja Antti Holopainen 2021
Antti Holopainen
Toimitusjohtaja.
matkailuyrittäjä