Luonto- ja elämysmatkalla Lemmenlaaksossa ja Kellokosken sairaalamuseossa

Eläkeläisten koronairrottelua:

Luonto- ja elämysmatkalla Lemmenlaaksossa ja Kellokosken sairaalamuseossa

 

Superhelle Suomen kesässä oli alkamassa, kun 16-henkinen Lahden eläkeläisten ryhmä lähti retkelle Lemmenlaaksoon 19.6. lauantaina. Kokoonnuimme aamulla 11 aikaan Lemmenlaakson parkkipaikalle. Elma-oppaamme Tiia oli suunnitellut luontoretken ohjelman avustajanaan Mikko. Eeva oli varannut runsaasti juotavaa varmistaakseen koko porukan juomapulloihin hellejuotavaa. Kahvia ja pullaa oli myös mukana odottamassa ryhmän saapumista kävelyetapin päätepisteeseen.

Lemmenlaakson ryhmä infotaulun luona

Näin lahtelaiseläkeläiset saivat tuntuman Kerava-jokilaakson rehevyyteen – toisenlaiseen luontokemukseen kuin Salpausselän maisemissa. ”Järvenpään Lemmenlaakso on suomalainen sademetsä”, luonnehtii Retkipaikkasivusto aluetta. Olimme jakaneet ryhmälle etukäteen Lemmenlaakson luontopolkuoppaan sähköpostitse. Opasta selailemalla kävelemään lähtijät saivat infoa kasvillisuudesta, eläimistä ja maisemista sekä maiseman kehityksestä joenvarren rehevässä maisemassa.

Luontokuva Lemmenlaaksosta

Tiia reitin hyvin tuntevana määräsi tahdin kulkemalla letkan kärjessä. Mikko piti perää, varmistamalla, että kukaan ei eksy. Vaikka joukossa oli muutaman yli 85-vuotias, kaikki pysyivät mukana ja etenivät aikataulussa vajaan 3 km:n metsäretken toiseen päähän. Odottelin siellä porukkaa juomatäydennysten kahvin pullien, vesirinkeleiden ja keksien kanssa.

Kun tarjoilut oli nautittu, kuljetin polun toiseen päähän autonsa jättäneet kuljettajat hakemaan autojaan voidaksemme jatkaa Kellokoskelle nauttimaan lauantai brunssia Kinuskillaan. Ravintolan on Kellokosken ruukin alueella, missä saatat kohdata ainutlaatuisen urbaanin maaseutukahvila miljöön museomiljöössä.

Kellokosken sairaalamuseo oli lounaspaikastamme muutaman sadan metrin päässä, missä Tuusula opas meitä odotteli sovittuna kellon aikana. Koronan sisätilarajoitukset olivat vielä voimassa, joten pääsimme kahdessa ryhmässä museoon sisälle oppaan kertoessa ensin koko ryhmälle pihalla mitä tuleman pitää.

Museo esitteli suomalaisen mielisairaanhoidon historiaa sellaisena kuin se näyttäytyi, Kellokosken sairaalan näkökulmasta. Sairaalan tunnetuin potilas oli Anna Lappalainen, Kellokosken prinsessa. ”Prinsessasta” on tehty kirja, elokuva ja musikaali. Huomattava osa porukasta oli nähnyt elokuvan, joten aito miljöö tallennettuna museoon palautti mielikuvat osalle tuttuun tarinaan. Opas saatteli ryhmämme Kellokosken prinsessan patsaalle Kellokosken kartanon hyvin hoidetulle puistoalueelle. Muistomerkin kerrotaan olevan maailman ainoa mielisairaalapotilaalle pystytetty muistomerkki.

Kellokosken Prinsessa-patsaalla

Lahden Eläkeläisten Kellokosken Prinsessa-patsaalla

Ryhmämme halusi kuvauttaa itsensä muistomerkin ääressä yhteisenä muistona vierailustamme. Istuskelimme pikku tuokion pihapiirin huvimajassa odotellessamme kuljettajia Kinuskillan parkkipaikalta autojensa luota.

Kukin meistä lähti tyytyväisinä jatkamaan helteisen lauantai-illan viettoa tahoillensa tyytyväisinä ainutlaatuisesta kulttuuri- ja luontokokemuksesta kiitellen Tiiaa erinomaisesta lähimatkailuideasta. Taitaa olla niin, että tulemme sinne toistekin eläkeläisryhmän ja mahdollisten muidenkin uusia elämyksiä etsivien ryhmien kanssa.

 


 

Antti Holopainen
Toimitusjohtaja.
matkailuyrittäjä