Koronapassi

Koronapandemia yllätti ihmiskunnan ja sai aikaan maailmanlaajuisen poikkeustilan. Ensimmäinen tapaus todettiin joulukuussa 2019 Wuhanissa Kiinassa. 100 000 varmistetun tapauksen määrä ylittyi 6.3. ja WHO julisti epidemian pandemiaksi 11.3.20. Miljoonan raja todetuissa tapauksissa ylittyi 2. huhtikuuta. Tänään 7. huhtikuuta aamupäivällä tiedossa on lähes 1,35 miljoonaa varmistettua tartuntaa, joista kuolleita 75 000.

Tauti todettiin Suomen tartuntatautilain mukaan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi WHO:n julistuksen jälkeen ja maan hallitus määräsi poikkeusolot maahan 16.3. alkaen. Tämän aamun tietojen mukaan poikkeusolojen liikkumisrajoituksia jatketaan maan ulkorajoilla 13.5. asti. Myös muut maan sisäiset rajoitukset jatkuvat, mukaan luettuna ainakin 19.4. saakka voimassa oleva Uudenmaan maakunnan eristäminen muusta Suomesta. Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta jatkunee pitempäänkin.

Tähän mennessä näyttää siltä, että käyttöön otetut pandemiarajoitukset ovat vaikuttaneet pandemian etenemistä hillitsevästi varsin tehokkaasti Suomessa. Oletukset siitä, että tauti olisi ehtinyt levitä jo 20-30-kertaisesti verrattuna todettuihin tapauksiin, saattaa osoittautua yliarvioksi. Asian todellinen tilanne selvinnee lähikuukausina, kun ensimmäiset edustavat väestöotokset viruksen esiintyvyydestä väestössä ovat tiedossamme. Tänään kerrottiin THL:n aloittaneen edustavat väestötutkimukset, ensimmäisenä Uudellamaalla.

Onnistuminen viruksen leviämisen rajaamisessa on käynnistänyt jo pohdinnan siitä, voidaanko pandemian leviäminen sittenkin pysäyttää torjuntatoimien avulla ja sen jälkeen lisätä hallitusti ihmisten liikkumisvapauksia, kuten Kiinassa on jo meneillään ja mm Itävallassakin ollaan meitä tiukempia rajoituksia lieventämässä. Ehdotettua mallia kutsutaan ns. hybridimalliksi.

Kännyköitä ollaan valjastamassa maailmanlaajuisesti auttamaan ihmisiä koronavirustorjunnassa. Aasiassa ja liikenneministeri Harakan mukaan myös Suomessa ja Euroopassa on pian tarjolla kännykkäsovelluksia, joiden avulta tartunnan saanut voi liikkeellä ollessaan antaa automaattihälytyksen virusuhkasta riittävän turvavälin varmistamiseksi. Tuon kaltaisia sovelluksia ja sovelluksia, joilla tartuntaketjuja voidaan jäljittää, on jo käytössä Aasian maissa.

Oletan, että rajoitusten purkaminen voisi turvallisesti edetä vaikkapa seuraavilla askelmerkeillä:

1) väestön koronatestausten radikaalia lisäämistä jatketaan. Periaatteessa kaikille ihmisille tulee taata mahdollisuus varmistaa, ovatko sairastaneet koronan joko lieväoireisena tai oireettomana ja tartuntaketjujen selvittämistä tehostetaan, kuten THL onkin asettanut tavoitteekseen. Voimassa olevan Tartuntatautilain (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227 ja asiakasmaksulain 3.8.1992/734 5§, 4. momentin mukaan yleisvaarallisen tartuntataudin toteamiseksi tehtävät tutkimukset ovat maksuttomia). Voimassa olevan lainsäädännön mukaan siis välitöntä henkeä ja terveyttä uhkaavan vaaran oloissa ihmisten perustuslaillinen oikeus saada asianmukaiset tutkimukset yhteiskunnan toimesta maksuttomasti kuuluu asiaan ja tulee toteuttaa niin nopeasti uudessakin tilanteessa kuin se on mahdollista.

2) Tartuttamisriski arvioidaan yksilöllisesti testitulosten perusteella. Tähän on mahdollista päästä siinä vaiheessa, kun testaus- ja taudinmäärityskapasiteettia on riittävästi. Suomen kokoisella väestöpohjalla tehtävä ei liene mahdoton. Tällä hetkellä kansainvälisen vertailun mukaan meillä testataan 5920 ihmistä, Luxemburgissa 38 805 ihmistä miljoonaa kohti, Venäjällä 5448 ihmistä miljoonaa kohti, Ruotsissa 3654 ihmistä, USA:ssa 5841 ihmistä ja Islannissa 81701 ihmistä miljoonaa kohti (aamupäivä 7.4. https://www.worldometers.info/coronavirus/)

3) Kun arvio on tehty, annetaan tutkitulle ”Koronapassi”, jossa ajankohtainen koronatilanne kuvataan värikoodilla esim. seuraavasti:

Tumman vihreä: sairastettu kokona (oireeton tai oireellinen), jolla todettu immuniteetti, voi työskennellä koronaa sairastavien joukossa ilman tartuntariskiä

Vaalean vihreä: ei koronaa, testattu

Keltainen: ei koronan oireita, ei testattu (joukko ihmisiä, jotka pandemiatilanteessa joutuvat karanteeniin mm ylittäessään valtioiden rajoja, silloin kun rajaliikenne taas avautuu)

Punainen: koronatartunta, voi tartuttaa. Koronapassi voisi olla ammattihenkilön kirjallinen todistus tehdystä koronatutkimuksesta, joka todistus ohjaisi yksilöllistä ”karanteeni/liikkumiskäyttäytymistä”.

 

Mobiilisovellus

Mobiilisovellus kännykässä voisi mahdollistaa valvotun liikkumisen esim. Uudenmaan rajan yli molempiin suuntiin. Mobiilisovelluksen pohjalta poliisi voisi ottaa käyttöön tarkastuspisteissä automaattivalvonnan, kuten maailmalla monilla tietullipuomeilla, joista pääsee läpi, kun maksut ovat kunnossa.

Uudenmaan ja muun Suomen raja olisi otollinen paikka testata järjestelmää, jolle saattaa tulevaisuudessa olla käyttöä ympäri maailmaa siinä vaiheessa, kun liikkumista rajojen yli asteittain vapautetaan.

 

Löytyisiköhän Suomen maasta nörttejä, jotka ryhtyisivät THL:n ja poliisin kanssa yhteistyöhän kehittämään järjestelmää, jolla liikkumisvapauksia voitaisiin turvallisesti lisätä ja vähentää tulevaisuudessa kahden viikon karanteeneja valtioiden rajoilla?