Huhtikuun alussa vuosi sitten otsikoin ensimmäisen kerran Elman koronablogin käsitteellä ”koronapassi”. Fantasioin tuolloin ideallani sitä välivaihetta, kun globaaliksi laajenemassa menossa olevien koronaeritysten avulla kuriin saatavan koronapandemian jälkeen rajoja maiden välillä taas availlaan, mutta samalla maiden rajatarkastuksia käytetään epidemian leviämisen ehkäisyssä.
Kolme viikkoa Suomen koronapoikkeusolojen säätämisen jälkeen en osannut kuvitella pandemian ja virusmuunnosten voimaa vastustaa ihmisten yrityksiä pysäyttää pandemia. En tainnut olla ainoa? Rokotteiden nopea kehittäminen ja ihmiskunnan massarokotukset nähtiin pian keinoksi nopeuttaa väestön laumasuojan aikaansaamista sairastetun taudin rinnalla.
Elämme nyt Suomessa pandemian neljättä aaltoa vaiheessa, jossa kaksi kolmasosaa väestöstä on saanut ensimmäisen rokotepiikin ja 36 % toisen. Vuoden sisällä uuden virusmuunnokset ovat muuttuneet edeltäjiään herkemmin tarttuviksi, joten se pirulainen leviää rokotuksista huolimatta ilmeisesti jossain määrin jo rokotettujenkin välityksellä. Rokote estää tai lieventää sairastumisriskiä, mutta ei täysin tartuttamisriskiä. Siksi me rokotetutkin joudumme käyttämään edelleen maskia. Saamme kuitenkin liikkua ulkona, ostoksilla ja jopa yleisötilaisuuksissa.
Nuorin ja aktiivisin, eniten liikkuva väki ja maailman köyhät ihmiset ovat vailla rokotesuojaa. Maailman väestöstä 80 % rokotetuista asuu rikkaimmissa maissa ja maailman köyhin enemmistö on kokonaan vailla rokotesuojaa. Viruksen leviämisen kiihtymiselle ja uusien ärhäkämpien mutaatioiden synnylle on olemassa edellytykset niin kauan kunnes 7,8 miljardin väestöstä 70–80 % on saanut vähintään kaksi rokoteannosta. Maailmassa on jaettu tänään 4,27 miljardia rokoteannosta. Koronarokotusten nopeus virustautien torjunnassa on ennennäkemätön ilmiö ihmiskunnan historiassa, mutta koronan leviämispaine vielä nopeampi. Kiinassa rokotustahti on maailman nopeinta juuri nyt yli 17 miljoonaa rokotusta päivässä. Siitä huolimatta sielläkin on otettu järeät eristys-, testaus- ja jäljitysohjelmat käyttöön, kun merkit deltavirusmutaation leviämisestä on havaittu.
Kaikista ”kauhuskenaarioista” huolimatta rajat ovat avautumassa. Lentoyhtiöt alkavat kuljettaa yhä aktiivisemmin ihmisiä maista ja maanosista toiseen. EU on hyväksynyt sisärajoilleen oman ”koronapassin”. Kahteen kertaan rokotetut saavat matkustaa ilman koronaerityksiä siirtyessään maasta toiseen. Eristysaikaa lyhennettiin meilläkin 10 päivään. Rajoilla jatketaan testauksia, jos rokotesuoja ei ole kunnossa. Passissa näkyvät rokotukset, sairastettu tauti ja testaukset. Rajaliikenteeseen tarkoitettu passimalli näyttää leviävän myös maiden sisällä keinona ehkäistä koronan leviämistä massatilaisuuksissa.
Meillä Suomessa oli eilen päivä, jona koronatartuntalukumme oli koko pandemiakauden korkein, 872 tartuntaa yhden päivän aikana. 18-henkinen eläkeläisryhmä vieraili silti koronaturvallisesti Ateneumissa Ilja Repinin näyttelyssä. Liikumme, kokoonnumme, matkustamme kotimaassa, toisin kuin vuosi sitten. Järjestämme tapahtumia.
Pian tulostamme omakanta.fi järjestelmästä itsellemme ”koronapassin” passin väliin tai kännykkään jatkaaksemme kokoontumisia suuremmissa tilaisuuksissa ja lähteäksemme ulkomaan matkoille. Koululaiset aloittavat kohta lähiopetuksen koronasta ja rokotesuojan puuttumisesta huolimatta ja 12–15-vuotiaitakin aletaan rokottaa.
Näin korona arkipäiväistyy. Käytetään maskeja silti tungoksissa ja pidetään huoli turvaväliestä säilyäksemme terveinä.
Antti Holopainen
Toimitusjohtaja.
matkailuyrittäjä
