Korona, ilmastomuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen

Korona ja ilmastomuutos eivät ole irrallisia ilmiöitä. Brittiläisen laatulehti Guardianin suomenkielinen tämän viikon juttu (KU 9.4.20) kertoi ilmastomuutokseen liittyvän biodiversiteetin (luonnon monimuotoisuuden) heikentymisen vaikutuksista ihmiselle. Wuhanin villieläintori eläimestä ihmiseen uuden koronapandemian lähteenä on artikkelin mukaan johtanut siihen, että Kiina on väliaikaisesti kieltänyt villieläintorit. Ihmisen aiheuttama monimuotoisuuden tuhoutuminen luo suotuisia olosuhteita eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen, kerrotaan artikkelissa.

Meilläkin tuo ilmiö on tuttu, joskaan ei suoranainen pandemiariski. Tiedämme, että punkit levittävät Borrelioosia ja punkkiaivokuumetta tai myyrät myyräkuumetta.

Sama laajojen virustautiepidemioiden tarttuminen eläimeltä ihmiseen on tuttu ilmiö Afrikassa, josta mm HIV ja Ebola ovat saaneet alkunsa. Guardianin artikkeli kertoo myös siitä, että luonnon monimuotoisuuden palauttaminen on koko ihmiskunnan yhteinen asia. Tulee saada aikaan kansainvälinen sopimus, jolla pyritään pysäyttämään biodiversiteetin heikkeneminen ja palauttamaan luonnon monimuotoisuus.

Kiinan biodiversiteetin säilyttämisen ja vihreän kehityksen rahaston pääsihteeri Jinfen Zhou ajaa Kiinan eläintorien pysyvää kieltoa.

Koronapandemia lykkäsi valitettavasti jo luonnosasteella olevan luonnon monimuotoisuuden palauttamiseen tähtäävän kansainvälisen sopimuksen käsittelyä. Korona pandemia muistuttaa meitä toisaalta, että nyt jos koskaan ihmiskunnan on löydettävä yhteisymmärrys meitä kaikkia ilmastomuutostakin nopeammin todeksi tulleen biodiversiteetin köyhtymisen seurausten edessä.

Suomessa biodiversiteetin köyhtyminen näkyy suurena muutoksena metsissämme, joista on puunjalostustarpeiden vuoksi muotoutunut ”puupeltoja” eli metsän hoidon piirissä olevia talousmetsiä. Samalla ”puupeltomme” ovat hiilinieluja, joiden hoitaminen ja metsäteollisuuden raaka-ainelähteenä toimimisen on onnistuttava samanaikaisesti.

Suomalaisista kaupunkimetsänomistajista tehtiin joissain vaalipuheissa jopa ”ilmastomuutoksen” sanakareita, sillä Suomessa on vahva kaupunkeihin ulottuva liike metsien käytön monimuotoisuuden puolesta.

Kun ihmiset elävät nyt kaupungeissa neljän seinä sisällä, nousee kaipuu luontoon psykologisella tasolla niin voimakkaaksi, että jopa retkipolkujen nuotiopaikkoja on pidetty potentiaalisena korona viruksen leviämispaikkoina sinne kertyvien retkeilijöiden suuren määrän vuoksi.

Kansainvälinen sopimus luonnon monimuotoisuuden palauttamiseksi koko planeetallamme on prosessi, jonka kautta ihmiskunta yhdessä onnistuu parhaimmillaan torjumaan sekä uusia pandemiauhkia että kehittämään uudenlaisen suhteen luontoon, minkä avulla myös ilmastomuutoksen eteneminen pysähtyy.

Matkailuelinkeino tulee kokemaan pandemian jälkeisessä ajassa syvällisen muutoksen. Ihmisten luontainen tarve matkustaa, kokea luontoelämyksiä ja nauttia kulttuurista ei katoa. Ekomatkailun kehittämisen vaatimukset nousevat koronapandemian jälkeisessä maailmassa aivan uudelle tasolle.

Me Elmassa olemme tehneet muutosta pohjustavaa työtä jo kuusi vuotta. Olemme dokumentoineet ”puupelto”-Suomen ilmeen muutoksen välttämättömyyttä. Olemme ryhtyneet toimiin rakentamaan perinnekulttuurimatkailu yrittäjien ja muiden yhteisöjen verokostoja. Toimintamme fokuksena on ollut ”European Green Belt” vyöhyke Suomen itärajan kohdalla, jonka molemmin puolin olemme löytäneet muutosvoimia meitä ympäröivä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

Tarjoamme samalla kohdealueillamme kulttuuri- ja luontoelämyksiä yhteisöissä, joiden Kalevala perinnettä vaalivien yhteisöjen katoamista Karjalan laulumailla on ennustettu muinaisessa Neuvostoliitossa jo Hruštšovin perspektiivittömien kylien jälkiaikana 1970-luvulla, mutta joita kyliä on vieläkin olemassa. Olemassa olevat kylät vaalivat perinteitä ja sitkeästi herättelevät henkiin pois nukkuneiden kylien perinnettä Repolan Haukkasaaressa, Kostamuksen Akonlahdessa ja Latvajärvellä Arhippa Perttusen syntymäkylässä.

Noiden kylien elvyttämisessä ovat tehneet suuren työn Suomesta Karjalan Sivistysseura ja Juminkeko-Säätiö. Yhä lisää on ilmaantunut myös venäläisiä kulttuuritoimijoita, jotka ovat onnistuneet rakentamaan uusia tulevauuteen uskovia verkostoja, herättämään henkiin perinnekulttuuria ja kasvattamaan nuorta sukupolvea väistyvän sukupolven työn jatkajiksi. Näin maailma muuttuu nopeasti. Luonnon ja kulttuurin monimuotoisuus nousevat arvoon arvaamattomaan koronapandemian jälkeisessä maailmassa.

Me täällä Lahdessa valmistaudumme vuoteen 2021, kun Lahdesta tulee Euroopan ympäristöpääkaupunki. Elma on ottanut hankkeekseen kytkeä Suomen Itärajaa seuraavan Green Belt vyöhykkeen poikki Suomen Salpausselkää kulkevan luontomatkailureitin muinaisen Ylisen Viipurintien henkiin herättämiseen. Edistämme hankkeellamme kestävän kehityksen matkailua ja ihmisen luontosuhteen muuttamista terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi kulttuuri- ja luontoelämysten avulla.

Tervetuloa retkillemme siinä vaiheessa, kun olemme yhteisin ponnistuksin selättäneet koronapandemian niin Salpausselän harjulle kuin Itärajan pinnan kehittyville matkailureiteille.