Hybridistrategia – “testaa, jäljitä, eristä ja hoida”

Pääministeri Sanna Marin ilmoitti Suomen siirtyvän koronan torjunnassa hybridistrategiaan. Rajoitustoimet harvaan asutussa Suomessa ovat purreet tähän mennessä tehokkaasti. Kun Covid-19 todettiin leviävän herkästi pisaratartuntana ihmisestä toiseen ja nopeasti maanosasta toiseen, oli olettamuksena, että tauti käyttäytyy, kuten influenssa, eli käytännössä koko väestö altistuu ennemmin tai myöhemmin uudelle virustyypille.

Voidaan olettaa, että koronankin kanssa saattaa ennemmin tai myöhemmin käydä näin. Koska tauti on osoittautunut tappavammaksi, kuin kausi-influenssat, on koko maailma käynnistänyt järeät torjuntatoimet.

Kun näyttää siltä, että tartunnan rajoittamiseen tähtäävä riskikontaktien vähentäminen on toiminut väestötasolla tehokkaasti, ovat syntyneet edellytykset tilanteen uudelleen arviointiin. Laaja eristämisstrategia on aikaansaanut sen, että tartunnan saaneiden joukko on edelleen väestötasolla varsin pieni. Suuri enemmistö ihmisistä ei siis kanna tietämättään korona virusta. Oireettomien viruksen kantajien väestötason osuus selvinnee vasta-ainetestitutkimuksissa.

On perusteltua, että jatkamme koronashokin aikana kehittynyttä toimintamallia pyrkimällä kukin meistä henkilökohtaisella käyttäytymisellään toimimaan niin, että vältämme virustartunnan. Kun riskitilanteita kuitenkin elävässä elämässä syntyy, tulisi yleisvaarallisen tartuntataudin testaamiseen saada oikeasti toimimaan matala kynnys, eli pääsy testaukseen heti, kun on peruteltua syytä epäillä tartuntakontaktia.

Terveydenhuoltohenkilöstöä koulutetaan jäljittämään tartunnat. Myös omasta terveydestään ja läheistensä terveydestä huolta kantavien ihmisten tulisi päästä objektiivisesti arvioimaan riskikontaktien jälkitilat yhdessä ammattilaisten kanssa, tai tila lievienkin oireiden sattuessa.

Koska vasta pieni osa väestöstä on toistaiseksi kohtaamassa tautiriskin, on kohdennettu eristäminen, valvonta, nopea hoitoon pääsy tarkoituksenmukaisempaa, kuin eristystoimien kohdentaminen varmuuden vuoksi koko väestöön tai varmuuden vuoksi iän perusteella joihinkin riskiryhmiin.

Hybridistrategian käyttöönotto mahdollistaa yhteiskunnallisten toimintojen ja ihmiskontaktien vapauttamisen, edellyttäen että meillä on osaaminen, suojavälineresurssit ja väestöllä riittävä riskitietoisuus toimia oikein, kun todellinen riski sattuu kohdalle.

Suomalaiset ovat tottuneet hyväksymään terveysviranomaisten käyttäytymisohjeet silloin, kun niihin voidaan yleisesti luottaa. Toistaiseksi väestön luottamus terveydenhuollon asiantuntijoiden ja heidän päivittäiseen tilanneseurantaansa perustuva viranomaisten ja päättäjien toiminta nauttii väestön suuren enemmistön luottamusta.

Perusasetelma lupaa hyvää hybridistrategian onnistumiselle. Mikäli siinä oikeasti onnistutaan, pääsemme ehkä jo syyskesällä taas järjestämään luontoretkiä, eläkeläisten matkoja kulttuuri- ja luontokohteisiin ja ehkä matkoja myös rajojen yli kontrolloidusti siten, että vältämme matkustamiseen liittyviä riskejä niin hyvin kuin mahdollista.