Elämyksiä Karjalan kannaksella

”Pääskysen” kyydillä Vipurista Sortavalaan ja sieltä Petroskoihin

Kahdeksan rohkeaa lahtelaista uskaltautui testaamaan 21.12. 2018 avatun uuden junayhteyden Viipurin ja Sortavalan välillä. Lastostshka eli pääskynen aloitti liikennöinnin Viipurin ja Sortavalan välillä jatkaen aiempaa nopeaa Pietari – Viipuri yhteyttä Sortavalaan.

Juna lähti klo 7.25 paikallista aikaa Viipurista. Meidän piti tulla edellisenä iltana Allegrolla Viipuriin, sillä aikaisellakaan aamun junalla ei Sortavalan junaan ehdi. Yövyimme asema-aukion hotelli Vikingissä, josta saimme runsaat matkaeväät junaan, kun aamiaista emme ehtineet hotellissa nauttia.

Matka Sortavalaan Viipurista kesti 2 tuntia 55 minuuttia. Bussi oli odottamassa ryhmää asemalla, sillä olimme matkaamassa Petroskoihin tutustumaan sikäläisen Kansallismuseon ”Suomalaiset punaiset” näyttelyyn.

Olin lukenut artikkelin näyttelystä Petroskoissa kerran viikossa ilmestyvästä suomenkielisestä Karjalan Sanomat lehdestä. Tiedossa oli, että teemanäyttely päättyy jo 3.3., joten matka oli järjestettävä kevättalvella.

Petroskoi tuntui olevan monille matkalaisille positiivinen yllätys. sillä kuva ”kurjasta rajantakaisesta Karjalasta” on syvään juurtunut niidenkin tajuntaan, joiden mielestä valtamedian Venäjän surkeutta ylläpitävä tiedotus ei heihin tehoa. Kuva taskuvarkaista ja kerjäläisiä vilisevästä Viipurista on edelleen monien muistoissa 25 vuoden takaa.

 

Miten maailma voisi olla toisenlainen kauempana Karjalassa, joka on vieläkin rajummin köyhtyvää Venäjän syrjäistä entistä vähemmistökansojen asuinaluetta, jonka alueen liittäminen ”Suur-Suomeen” jäi esi-isiemme ja isiemme unelmaksi, josta jäljellä ovat jälkeläisten sukujen surutyömatkat entisten kotiseutujen talojen kivijalkojen raunioille ja veteraaniemme taistelupaikoille.

Ehkä Karjalassa kannattaisi vierailla muillakin motivaatioilla. Vaikkapa käydä katsomassa, miten uudisasukkaat ja heidän jälkeläisensä ovat sopeutuneet elämään uusilla kotiseuduillaan.

Toisenlaisen muistelun alku on hyvästi aluillaan meilläkin, sillä ”Ikitie” elokuva ja Lahden Kaupunginteatterin samanniminen näytelmä ovat saaneet hyvän suosion meillä. Iktien sankari Jussi Korpela kohtaa Karjalassa suomalaisia entisiä punikkeja uuden yhteiskunnan vallan käyttäjinä organisimassa suomalaiskarjalaista työkansan kommuunia uudeksi uljaaksi sosialistiseksi yhteiskunnaksi.

Karajalan Tasavallan Kansallismuseon näyttely taustoittaa kiinnostavalla tavalla 1930-luvun puolivälin katastrofiin päätynyttä uuden unelmayhteiskunnan rakentamista, joiden aktivistit joutuivat ensin tuomioiden ja teloitusten uhreiksi 1935-38 ja sen jälkeen heidän sankaritekonsa joutivat unohdetuiksi useiksi vuosikymmeniksi.

Nyt nuori uusien tutkijoiden sukupolvi näyttää kaivavan intohimoisesti unohdettua totuutta esille ja pystyy näköjään rakentamaan hienoja näyttelyjäkin historiasta kiinnostuneelle venäläisyleisölle. Tuon ajan sankareita olivat mm Edvard Gylling, Kustaa Rovio, Kullervo Manner ja monet muut, jotka menehtyivät.

Näyttelyä meille esitellyt tutkija kertoi, että paljon on
vielä tutkimatta ja tämä on vasta alkua vaietun ja unohdetun, mutta yhteiskunnallisesti merkittävän ja kehitykseen vaikuttaneen tiedon esille kaivamiseksi.

Retkeläiset pääsivät tutustumaan myös entiseen suomalaisen, nykyiseen kansalliseen draamateatteriin, jossa nuoret tanssijat esittivät täydelle salille ”Eksamen Dance” esityksen. Kevättalvinen Petroskoi tervehti meitä kevättalven auringolla. Pietari Suuren patsaalle oli sonnustautunut itse Kalevalan seppä ilmarinen esittelemään matkamuistona myymiään kolikoita kertoen samalla ”Sammon tarinaa”.

Hotelli Piter Inn rautatieaseman aukiolla on moderni yöpymispaikka Petroskoin ydinkeskustassa, josta pääsee suoraan Leninin valtakadulle ja Äänisen rannalle. Petroskoihin pääsee nykyään näppärästi myös Pietarin kautta junalla, sillä klo 18.00 lähtevä juna on perillä vähän ennen puolta yötä. Junalta on siis lyhyt matka Piter Innin lämpöisiin vuoteisiin purkamaan matkan rasitusta ja lataamaan akkuja seuraavan päivän retkiä varten.

Jos kuitenkin haluaa saada kerralla katsauksen koko rajantakaiseen elämään luovutetuilta Kannaksen alueilta karjalaiskyliin kuten Kinnermäkeen ja Petroskoihin saakka, kannattaa Viipuri, Sortavala, Kinnermäki, Petroskoin reissu yhdistää, sillä liikenneyhteydet ovat oikeasti parantuneet myös rajantakaisella muuttotappiokehityksen runtelemassa Karjalassa. Noilla reiteillä pukkaa sitä paitsi koko ajan uutta suomalaisillekin matkailijoille kiinnostavaa nähtävää, kuten hurjaa vauhtia Sortavalan kupeessa kehittyvä Ruskealan lomakeskusalue. Poikkesimme siellä paluumatkalla. Huomasimme, että sinnehän pääsee suoraan jo samalla junalla, jonka kyydistä jäimme Sortavalassa. tietyötkin Ruskealan ja Sortavalan välillä olivat jo päättyneet, joten omatoiminenkin automatkailu sujuu entistä kivuttomammin.

Karjalan Tasavalta näyttää valmistautuvan tosissaan 2020 vietettäviin 100-vuotisjuhliin toivottamalla turisteja Suomenkin sunnasta entistä runsaslukuisemmin tervetulleiksi.